Esiajat

Kukaan ei tarkalleen tiedä, milloin Costanian alue asutettiin, mutta varhaisimmat legendat kertovat, kuinka ihmisten ensimmäinen kuningas, Costa Calvados, saapui meren takaa ja perusti suuren Andraksen kaupungin. Seuraavat vuosisadat tästä olivatkin verenvuodatusta eri rotujen kesken. Liittoja tehtiin ja rikottiin, selkäänpuukottaminen oli yleistä. Jonkinlainen rauha löytyi vasta kun suuri peikkoprofeetta Kepodamus alkoi julistaa sanomaa maailmoja nielevästä tuhosta, joka pikkuhiljaa söisi kaiken, elleivät eri heimot ja kansat yhdistäisi voimiaan. Kukaan ei aluksi kuunnellut Kepodamusta, kunnes eräänä päivänä maa alkoi järistä ja tuli peitti taivaanrannan. Valtava railo oli revennyt Maailman reunan tuolle puolen ja sieltä, syvältä maan uumenista syöksyivät maan alkuvoimat taivaalle. Kita oli syntynyt. Tämä tunnetaan historian kirjoissa Repeämisenä. Roduilla ei ollut mitään muita vaihtoehtoja kun järjestää hätäkokous, jonne kutsuttiin kaikki rodut. Se pidettiin puolueettomalla maalla Eauvien pohjoisrannalla. Alkuun tunnelma oli jäätävä. Sotajoukot sormeilivat miekkojaan ja loivat toisten rotujen edustajiin pitkiä katseita. Johtajat pitivät puheita, puheita petoksista, puheita oman rotunsa paremmuudesta. Lopulta puheenvuoron sai eräs puolituisten edustaja, Malakiel Peltnen. Hänen puheensa on kadonnut historian saatossa ja siitä tunnetaan vain osa, mutta jollain ihmeellä hän sai kaikki rodut työskentelemään yhdessä. Kaikkein taitavimmat alkemistit, mahtavimmat maagit, ovelimmat noidat... Kaikki lähetettiin Kidan luokse. Monien vuosien ponnistelujen jälkeen nämä viisaat saivat viimein Kidan mahdin pysäytettyä. Railo oli kuitenkin revennyt suureksi, todella suureksi. Se oli imaissut puolituisten kotiseudun lähes kokonaan sisuksiinsa ja lisäksi katkaissut Itätien kulun. Juuri kun valtava joukko tietäjiä oli kukin hajaantumassa omille teilleen, Kidasta alkoi tulla ulos energiaa. Erimuodoissa se laskeutui Kidan reunoille, osa jäänä, osa tulena, jossain kasvoi kukka, jossain kaikki oleva katosi. Ja näin elementtaalit liittyivät Costanian tunnetuihin rotuihin. Tietäjien työ oli antanut niille oman tahdon ja ajattelun lahjan ja näin ne kiittivätkin kaikkia rotuja, solmien suhteet jokaiseen kuningaskuntaan ja heimoon. Tähän päättyy lyhyt kuvaus esiajoista kuten se kuvaillaan ”Costanian Lyhyessä Historiassa”, jonka on kirjoittanut Halkem Puolituoppi, tunnettu kääpiöhistorioitsija.